Missä isi ON?

Aamulla puoli kahdeksalta kuului olohuoneesta ensin kysyvä "Missä isi on?" ja sen jälkeen makuuhuoneen oveen koputettiin. Poikanen tuli sisään, kiipesi äidin ja pikkusiskon viereen sängylle ja kysyi uudestaan, missä isi on.

Äiti: Kertoiko isi sulle, minne isi tänään lähti?

Poikanen: Missä isi ON?

Äiti: Isi lähti lentokoneella työmatkalle.

Poikanen: Ei tiiä missä isi on. Ei tiiä.

Äiti: Isi meni Lontooseen. Se on ihan eri maassa, kaukana täältä. Isi meni lentokoneella.

Poikanen: Isi meni lentotikkiin.. Lontoo!

Äiti: Joo, isi meni lentokoneella työmatkalle.

Poikanen: Pääseekö.. pupun kanssa J. lentotikkiin työ...matkalla?

Äiti: Ei J. nyt pääse lentokoneeseen, kun vain isi meni lentokoneella.

Poikanen: [menee olohuoneen ikkunan ääreen ja vilkuttaa] Hei hei isin lentotikki!

Äiti: Hei hei!

Poikanen: Ei hätää, isi tulee ihan pian!

Äiti: Joo, isi tulee huomenna. Yksi yö pitää nukkua.

Lohdutusta

Suurin osa perheestä on armottomassa räkätaudissa. Poikanen on jo hieman parempi, pikkusisko ja äiti sen sijaan tursuavat räkää karmeassa määrin.

Kurkussa valui aiemmin tänään koko ajan niin paljon räkää, että tämä äiti päätyi lopulta puhumaan norjaa suureen valkeaan puhelimeen. Kun halailin pönttöä, tuli poikanen taputtamaan minua olalle ja sanoi:

"Ei hätää äiti. Ei hätää."

Awww ♥

Vaippa kakkasi

Lajittelin pyykkejä koneeseen, kun poikanen tuli kylpyhuoneen ovelle.

"Taas vaippa kakkasi", poika sanoi iloisesti.

Äiti yritti mielessään tulkita lauseen. Taas vaippaAN kakkasi, kenties?

"Tuliko sulla kakka?" kysyin.

Poika kääntyi kannoillaan ja juoksi käytävää pitkin olohuoneeseen. Näyssä oli jotain kummallista, mutta meni hetki tajuta mitä se oli. Poikasen t-paidan alta vilkkui paljas pylly.

Jaha, että taas vaippa karkasi, oivalsin. Samaan aikaan poikanen heitteli hihkuen riisumaansa vaippaa ympäri olohuonetta.

Tuleva roolipelaaja?

Aamulla poikanen katsoi, kun isi veti ylleen vanhan Ropecon-paidan. Kohta kuului:

"OIII! Onko ieno omekääme!" [=lohikäärme]

Vähän myöhemmin poika kuljeskeli mietteliään näköisenä.

Äiti: Mitä J. miettii?

Poikanen: Omekäämettä!

Tuleva roolipelaaja, ihan selvästi. :)

Puksukaivikone

Poikasella oli hieno keltamusta Sikun kauhakuormaaja, siis pikkuauto. Valitettavasti kauhakuormaaja katosi, muistaakseni jo niihin aikoihin kun olin viimeisilläni raskaana alkutalvesta. Aina muistaessani olen etsiskellyt kauhakuormaajaa, koska se oli poikaselle kovin rakas, vaikkei pieni sitä sitten muistanutkaan niin, että olisi osannut kaivata. Etsin joka huoneesta lattiasta aina sille korkeudelle, minne poikanen olisi sen ylettynyt työntämään. Katsoin joka kolon ja raon, tuloksetta.

Tänään syötin pikkusiskoa sängyssä, kun poikanen juoksi iloisena paikalle. "Puksukaivikone!" sanoi innoissaan ja näytti kädessään olevaa kauhakuormaajaa. SE OLI LÖYTYNYT! Mutta mistä? Haettuani sitä kuukausikaupalla halusin tietää, missä se oli majaillut. Siispä tenttaamaan poikasta.

"Mistä J. löysi kauhakuormaajan?"

"Puksukaivikone!"

"Niin mutta mistä J. löysi sen?"

"Puksukaivikone!"

"Missä se oli? Näytä äidille?"

(poikanen ojentaa kauhakuormaajan minulle)

"Ei kun näytä missä se oli? Mistä löysit sen?"

"Ieno puksukaivikone!"

"On hieno, mutta mistä J. sen löysi?"

"Puksukaivikone!"

En lopultakaan saanut pojasta irti mitään muuta vastausta kuin että hieno puskukaivinkone.

Nöyttää.

Poikanen ja isi olivat parvekkeella. Äkkiä poikanen juoksi sisään äidin luokse ja työnsi pupunsa lähes äidin naamaan kiinni.

"Pois siitä!" poikanen komensi ja kaivoi jotain irti pupustaan. Seuraavaksi pieni käsi ojensi äidille epämääräistä nöyhdän ja roskien muodostamaa klönttiä. "Nöyttää!", pieni sanoi ja juoksi sitten pois.

"Kiitoos!" huusi iloisesti mennessään.

Asiasta toiseen

Poikanen: Missä pupu? Missä pupu on?

Äiti: Ei äiti tiedä.

Poikanen: Äiti hakemaan pupua!

Äiti: Ei kun äiti syöttää nyt siskoa.

Poikanen: [nostaa äidin paitaa] Onko mapa? Tuolla mapa! [osoittaa äidin napaa]

Poikanen poistuu keittiöstä ja äiti jää ihmettelemään, miten hukassa olevasta pupusta päädyttiin napaan muutamassa sekunnissa...

Tommonen setä

- Tommonen tuolla, huudahti poikanen.

En ehtinyt vielä kääntyä katsomaan, kun lapsi jo jatkoi:

- Tommonen setä tuolla!

Olihan siellä, semmonen setä. Alexandre Dumas isin Kindlessä. :D

Johdonmukaisuus kunniaan

Poikanen kokosi äidin kanssa palapeliä. Pikkusisko makoili matolla muutaman metrin päässä.

"K.-vauva ukaan eikkimään! Äiti siitää K.-vauvaa!" pyysi poikanen.

Äiti teki työtä käskettyä ja siirsi myös pikkusiskon palapelin äärelle. Poikanen kasasi hetkellisessä anteliaisuudenpuuskassa palapelinpalat siskon nenän alle, mistä pieni tietysti suuresti ilahtui ja alkoi haroa palasia käsiinsä.

"Ei ota!" huudahti poikanen ja otti palaset kiireesti pois.

O_o